Lower limb muscle activation patterns in ice hockey skating and associations with skating speed
Sami Kaartinen, Mika Venojärvi, Kim J Lesch, Heikki Tikkanen, Paavo Vartiainen & Lauri Stenroth
Tutkimusmenetelmät ja koehenkilöt
N=12, maksimaalinen 30 m luistelu etuperin, elektromyografia (EMG) 8 lihaksesta, elektrogoniometri polvi- ja lonkkanivelessä, kiihtyvyysanturi luistimessa helpottamaan syklien tunnistusta
gLUTEUS MAXIMUKSEN RELAKSAATIO LUISTELUN PALAUTUSVAIHEEN AIKANA VAIKUTTI POSITIIVISESTI ETUPERILUISTELUNOPEUTEEN
Tämä löydös korostaa lihasten oikea-aikaisen aktivaation ja relaksaation merkitystä. Hermolihasjärjestelmän kyky aktovoida vain tarvittavia lihaksia kunkin liikkeen aikaansaamiseksi tekee liikkeen suorittamisesta tehokkaampaa ja taloudellisempaa. Luistelu aikana vastavaikuttajalihaksen (ml. gluteus maximus) relaksaatio mahdollistaa vaikuttajalihaksen (e.g. ml. rectus femoris) tehokkaamman työskentelyn, mikä näkyy lonkan nopeampana koukistumisena palautusvaiheen aikana.
Lihasaktiivisuudet ja nivelkulmamuutokset maksimiluisteluvaiheen aikana
Alla olevassa kuvaajassa (A) havainnollistetaan 8 alaraajan lihaksen keskiarvostetut (n=12) aktiivisuustasot luistelupotkusyklin aikana. Kuva (B) puolestaan esittää polvi- ja lonkkanivelen kulmamuutokset yhden luistelupotkusyklin aikana. Pystysuora katkoviiva kuvastaa työntö- ja palautusvaiheen vaihdoskohtaa (oikea työntövaihe ja vasen palautusvaihe).
A
B
Etuperiluistelun työntövaihe kattaa 58 % ja palautusvaihe 42 % yhden syklin kestosta
Kasvattaakseen luistelupotkujen frekvenssiä eli tiheyttä, palautusvaiheen kestoa tulisi lyhentää. Kyetäksemme tuottamaan syvistä nivelkulmista maksimaalisen määrän laajan liikelaajuuden ojennussuunnan voimaa, tarvitsemme siihen riittävän määrän aikaa. Täten työntövaiheeseen käytetyn ajan lyhentäminen voi vähentää voimakapasiteetin hyödyntämistä ja täten rajoittaa maksimaalista suorituskykyä. Sitä vastoin lyhentämällä palautusvaiheen kestoa, frekvenssi kasvaa rajoittamatta luistelun aikaista suorituskykyä.